Tilaa tulkkaus

Tilaa tulkkaus

Tulkkauksen kieli

Tilaajan tiedot

Hakulomake

Hakulomake

Yhteystiedot

Maximum file size: 134.22MB

Tulkkaus- ja käännöskielet

Soita meille!

Kenellä on oikeus tulkkiin?

 

oikeus tulkkiin

 

Tulkkauspalvelujen hyödyntäminen herättää usein monia kysymyksiä. Milloin tulkki tulisi tilata paikalle? Milloin henkilöllä on oikeus tulkkiin? Omakustanteisesti tulkkia saa tietysti hyödyntää niin paljon, kuin sielu sietää, mutta missä tilanteissa tulkki on lakisääteisesti korvattava palvelu? Ja miksi oikeus asioida omalla äidinkielellä on ylipäätään niin tärkeä asia?

Suomen laki takaa oikeuden asioida sekä suomeksi että ruotsiksi kaikissa mahdollisissa viranomaistilanteissa. Jos paikalla ei ole ruotsia osaavaa henkilöä, paikalle tulee tilata tulkki. Mutta miten toimitaan silloin, kun asiointi suomeksi tai ruotsiksi ei onnistu?

Auttavasti suomea osaava maahan muuttanut henkilö on tulossa polvileikkauksen esitarkastukseen. “Tarvitseekohan tähän nyt ihan varmasti tulkkia?”

Hyvin suomea puhuva tytär on tulossa vanhempineen luokanopettajan tapaamiseen. Vanhemmat eivät puhu suomea. “Voisikohan se tytär toimia tässä vanhempainvartissa tulkkina?”

Sotaa paennut kansainvälistä suojelua saava henkilö on aloittamassa traumaterapiaprosessin. “Kaivataankohan tähän nyt ulkopuolisia, kun tilanne on muutenkin vaikea?”

On täysin luonnollista pohtia, mikä ratkaisu olisi eri tilanteissa kätevin. Esimerkiksi vanhempainvartissa käydään usein läpi perheen kannalta henkilökohtaisia asioita, joten “ylimääräisen henkilön” ottaminen tilaan saattaa tuntua epämiellyttävältä. Tilanteesta saa kuitenkin paljon enemmän irti, kun kaikki osapuolet ymmärtävät toisiaan. Tulkkipalvelut ovat oikeus, ja niiden käyttäminen hyödyttää kaikkia paikallaolijoita. Lasta ei puolestaan koskaan pitäisi käyttää tulkkina.

 

Oikeus tulkkiin viranomaistilanteissa: mitä laki sanoo tulkkauspalveluista?

Milloin tulkkipalveluihin on lakisääteinen oikeus? Suomen hallintolaissa (6.6.2003/434) todetaan asiasta seuraavasti

Viranomaisen on järjestettävä tulkitseminen asiassa, joka voi tulla vireille viranomaisen aloitteesta, jos
1) romani- tai viittomakieltä taikka muuta kieltä käyttävä asianosainen ei osaa viranomaisessa käytettävää suomen tai ruotsin kieltä; tai
2) asianosainen ei vammaisuuden tai sairauden perusteella voi tulla ymmärretyksi.”

Yksinkertaisesti ilmaistuna oikeus tulkkiin on tilanteissa, jotka on laitettu alulle viranomaisen toimesta, mutta yhteistä kieltä ei ole. Jos siis viranomainen on ollut tilanteessa aloitteellinen, on paikalle kutsuttava tulkki. Tällaisia tilanteita voivat olla muun muassa oikeudenkäynnit, poliisikuulustelut ja kotoutumisprosessin edistämiseen liittyvät tapaamiset. Esimerkiksi omaan turvapaikanhakuun liittyvistä päätöksistä on aina oikeus saada tietoa joko omalla äidinkielellä, tai vaihtoehtoisesti kielellä, jota ymmärtää tarpeeksi hyvin.

Kun tulkki kutsutaan paikalle esimerkiksi oikeudenkäyntiin tai poliisin kuulemiseen, kyse on myös tulkattavan henkilön oikeusturvan toteuttamisesta. Näin varmistetaan se, että tulkkia tarvitseva henkilö ymmärtää tilanteessa omat oikeutensa ja velvollisuutensa ja paikallaolijat ymmärtävät toisiaan.

oikeus tulkkiin

Oikeus tulkkiin myös muissa tilanteissa?

Oikeus tulkkiin ei kuitenkaan rajoitu täysin pelkästään oikeusprosessiin tai turvapaikanhakuun. Suomen laissa todetaan myös seuraavaa:

Viranomainen huolehtii mahdollisuuksien mukaan tulkitsemisesta myös muussa maahanmuuttajan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevissa asioissa” (Laki kotoutumisen edistämisestä 30.12.2010/1386)

Tulkkiin on siis mahdollisuuksien mukaan oikeus myös muun muassa terveydenhuollossa, sosiaalihuollon palveluja hyödyntäessä sekä koulun ja kodin välisessä yhteistyössä. Näin etenkin, jos tulkkia tarvitseva on kansainvälistä suojelua saava henkilö, eli pakolaisen asemassa.

Esimerkiksi Helsingin kaupunki on tiedottanut oikeudesta tulkkiin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Myös esimerkiksi Kela ja HUS ovat ilmoittaneet asiakkaidensa mahdollisuuksista kielipalveluihin, mikäli suomeksi tai ruotsiksi asioiminen ei ole mahdollista.

Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (17.8.1992/785) todetaan seuraavasti:

“Potilaan äidinkieli, hänen yksilölliset tarpeensa ja kulttuurinsa on mahdollisuuksien mukaan otettava hänen hoidossaan ja kohtelussaan huomioon”.

Terveydenhuollon ammattihenkilöllä on velvollisuus antaa asiakkaalle ymmärrettävää tietoa hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja muista hoitoon liittyvistä asioista. Laissa todetaankin myös, että hoito on toteutettava potilaan kanssa yhteisymmärryksessä. Tämä yhteisymmärrys saavutetaan parhaiten, kun otetaan huomioon myös potilaan äidinkieli sekä hänen kulttuuritaustansa.

Mahdollisuus omalla äidinkielellä asioimiseen voi vaikuttaa positiivisesti esimerkiksi potilaan toipumisennusteisiin. Tilanne, jossa potilas ei ymmärrä, mitä hänelle tehdään, voi puolestaan pahimmillaan olla jopa traumaattinen. Tulkin käyttö voi siten olla hyvinkin perusteltua myös tilanteissa, joissa henkilö puhuu jo hyvää suomea tai ruotsia, sillä esimerkiksi erikoissairaanhoidon sanasto eroaa arkikielestä runsaasti.

Myös esimerkiksi kodin ja koulun yhteistyö sujuu paremmin, kun tulkin avulla saadaan muodostettua yhteisymmärrys. Koulun rooli etenkin lapsen tai nuoren kotoutumisessa on merkityksellinen, ja on tärkeää, että myös vanhemmat saavat riittävästi tietoa lapsensa koulunkäynnistä. On myös oikeusturvan kannalta välttämätöntä, että opettaja, oppilas ja huoltaja pystyvät ymmärtämään toisiaan.

 

Omalla äidinkielellä asioimisen hyötyjä

Oikeus asioida omalla äidinkielellä on tärkeä monelta eri kantilta. Henkilökohtaisesti vahvimman kielen hyödyntäminen tarjoaa mahdollisuuden kertoa omasta tilanteestaan paljon tarkemmin, kuin kielellä, jonka opiskelun on vasta aloittanut. Tässä 5 seikkaa, miksi omalla äidinkielellä asiointi kannattaa turvata, jos suinkaan mahdollista:

  1. Oikeusturva taataan. Kyse on myös potilasturvallisuudesta: väärinymmärrys hoitotilanteessa voi pahimmillaan johtaa hoitovirheeseen.
  2. Terveydenhuollon hoitoprosessi voi helpottua. Lääketieteellinen hoito voi olla haastavaa ilman yhteistä kieltä. Potilaan terveydentilanteen selvittäminen on vaikeaa, kun sanoja oman tilanteen kuvailemiseen ei löydy. Tulkin hyödyntäminen tällaisissa tilanteissa voi puolestaan edistää luottamuksen rakentumista ja siten helpottaa hoitoprosessia.
  3. Viranomainen voi keskittyä työhönsä. Kieli- ja kulttuurirajat jäävät tulkin ylitettäväksi ja tulkkia tarvitseva saa tarvitsemansa avun, kun väärinymmärryksiltä vältytään. Vastaanotto, jossa kieliasioita ei ole otettu huomioon voi pahimmillaan olla vieraannuttava ja toiseuttava.
  4. Tulkattavan henkilön oma ääni pääsee varmasti kuuluviin. Omasta tilanteesta kertominen ei jää riippumaan esimerkiksi kielitaidosta ja sen mahdollisesta rajallisuudesta, vaan jokainen pääsee luontevasti kertomaan omista kokemuksistaan.
  5. Palveluiden saavutettavuus helpottuu. Jos tulkkauspalveluja on saatavilla matalalla kynnyksellä, kynnys esimerkiksi terveydenhuollon pariin hakeutumiseen madaltuu.

 

Tulkkipalveluja kannattaa aina vaatia ja hyödyntää, sillä ammattitaitoisella tulkkauksella tuetaan tulkattavan henkilön oikeusturvaa, potilasturvallisuutta sekä perusoikeuksien toteutumista.